ilari

Tätä voi lukea ainakin kolmesta eri näkökulmasta, joten tarjoan niistä tässä tapauksessa vain yhden. Suomessa kansalaisyhteiskunta on managerialistisen valvonnan, luokittelun ja riskienhallinnan läpitunkema. Se on erityisen ongelmallinen alue työmarkkinalogiikkaan yhdistettynä. Järjestelmä ei enää tunnista eroa spontaanin yhteisöllisyyden ja "työmarkkinatoiminnan" välillä, koska läpibyrokratisoitunut valtio näkee kaiken toiminnan hallinnoitavana resurssina. Työtön maahanmuuttaja käy soittamassa kitaraa vanhuksille, mutta kukaan ei vaivaudu kysymään, että vahvistiko tämä luottamusta, paraniko kielen oppiminen tai muodostuiko uusia tuttavuuksia. Suomalainen koneisto vetää heti esiin tarkkailu- ja rankaisulogiikan: Muistuttaako tämä tuotannollista toimintaa? Onko kitaran soittaminen yrittämistä? Meillä kaikki autonominen toiminta pyritään alistamaan tavalla taintoisella hallinnollisen luokittelum alle. Kansalaisyhteiskunta muistuttaa viranomaistoiminnan jatketta, jossa toiminta on sallittua vain oikealla statuksella, oikealla lomakkeella ja oikeassa järjestyksessä. Lopputulos on perverssi. Samalla kun Suomessa puhutaan koko ajan kotoutumisesta, yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista , järjestelmä rankaisee juuri sellaista toimintaa, joka on isossa kuvassa yhteiskunnan kannalta tärkeää. Suomessa työttömälle on turvallisinta on istua kotona tekemättä mitään. Ei siis kannata ihmetellä, miksi ihmiset kokevat yksinäisyyttä, miksi luottamus rapautuu ja miksi ihmiset passivoituvat. Very sad.

Tähän ei oikeasti liity mitään mysteeriä. Suomi ei ole ajautunut lähes kaksi vuosikymmentä jatkuneeseen kurimukseen siksi, että hallitukset olisivat hetkellisesti epäonnistuneet "vakauttamisessa", vaan siksi, että rakenteellinen heikkous on yritetty paikata veroilla, leikkauksilla ja kirjanpidollisilla tempuilla samalla kun reaalitalouden perusta on rapautunut ja suomalaiset jatkuvasti köyhtyneet. Demarit kehittelevät uusia menoja, vaaditaan lisää resursseja, organisaatioita, etuuksia ja hallinnollisia kerroksia, joista syntyy pysyviä intressiryhmiä. Kokoomus saapuu "vastuullistamaan" ja "vakauttamaan" järjestelmää, mutta ei pura rakennetta (korkeintaan marginaalisesti hidastaa sen kasvua). Rakenteeseen lisätään vähän markkinamekanismia, himmeleitä ja veroja säädetään jostain kulmasta. Lopputulos on joka tapauksessa aina sama: julkinen kone paisuu, rakenne monimutkaistuu, tuottavan sektorin sitruunoista puristetaan muutama tippa lisää mehua ja julkinen velka nousee. Räikkä liikkuu vain yhteen suuntaan. Jos talous ei kasva, väestö vanhenee, julkiset menot eivät juurikaan jousta ja tuottavuus ei nouse, velkasuhde nousee automaattisesti. Luottoluokittajan "yllättyminen" kertoo enemmän eurooppalaisesta teknokraattisesta ajattelutavasta kuin Suomesta. Kuvittelemme yhä, että kunhan tehdään "vastuullista finanssipolitiikkaa", numerot muuttuvat todeksi. Talous ei kasva, joten numerot eivät toimi. Suomessa on jo eletty vuosikymmeniä todeksi mallia, jossa työn, investointien ja riskinoton päälle kasataan veroja, sääntelyä ja räikkä, ja sitten ihmetellään, miksi yksityinen sektori ei hoida tehtäväänsä. Jatkuva julkinen velkaantuminen on Suomen degrowth-mallin looginen lopputulos. Ei Suomi näivety siksi, että Orpon, Marinin ja/tai Vanhasen hallitus olisi "mokannut", vaan siksi, että koko järjestelmä on rakennettu kuluttamaan enemmän kuin rapautuva reaalitalous pystyy sille antamaan. Keskustelu esimerkiksi veronkevennysten "oudosta ajoituksesta" on erikoista. Ongelma ei ole edes yksittäinen ajoitusvirhe, vaan se, että Suomessa tehdään edelleen linjauksia täysin merkityksettömillä systeemikyberneettisillä säädöillä tilanteessa, jossa tarvittaisiin paljon suurempia korjausliikkeitä. VER:n miljardi tai pari veroprosentin kymmenystä sinne tänne ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomi on jumissa matalan kasvun, korkean (ja automaattisesti kasvavan) menotason ja heikon tuottavuuden ansassa. Kyse on siis lähinnä kiihtyneen alamäen hallinnasta, koska kukaan ei ole aidosti valmis pienentämään julkista puolta tai tarttumaan menoautomaatteihin. Järjestelmä ei selvästi kykene tähän, koska jokaisella on jotain saatavaa paisuneelta koneistolta. Markkinat eivät pakota nopeaan korjausliikkeeseen, koska monet seikat pehmentävät tilannetta. Poliitikkojen tehtävä on hallita köyhtymistä ja näivettymistä, joten vaikeita ratkaisuja lykätään jatkuvasti. Ulkomaailma ei pakota (vielä), joten sisäinen rapautuminen jatkuu. Suomessa on yritetty jo aika kauan jatkuvasti verottaa, säädellä ja hallinnoida itsemme talouskasvun taikamaton kyytiin. Rakenteellinen heikkous katoaa, kun uskomme itseemme, rohkaistumme kuluttamaan ja lähdemme asuntokaupoille. Entä jos kyse ei olekaan mistään massapsykologisesta häiriötilasta, vaan siitä, että tilanne on oikeasti aika paha?

Ja te molemmat @ToikkaJyri kanssa olette lääkäreitä? Eipä tarvitse ihmetellä mikseivät pitkistä koronaoireista kärsivät potilaat saa Suomessa apua, kun asenne on tämmöinen.

Ensimmäinen tutkijaksi ja asiantuntijaksi kutsuttu yksilö on väitöskirjatyöntekijä @1st_sealord . Hänen julkaisuluettelossa on 2 vertaisarvioitua julkaisua, jotka käsittelevät laivojen päästöjä ja polttoainekulutusta. Riittääkö tämä ilmahygienian "asiantuntijuuteen"? 3/8

Lehti @MaasTul julkaisi aiemmin virheitä vilisevän ja vastuuttoman Syrjäsen mielipidekirjoituksen. Nyt tuli mainio korjaus. Korjauksessa muistutetaan mm. ilmahygienian, rokotusten ja hengityssuojainten tuomista hyödyistä. Hyvää työtä @OksanenLotta @rintakumpu1 @KaisaSaurio

Jos rokotustoimintaa halutaan tehostaa apteekkien avulla, turha byrokratia ei saa tulla tielle. Myös hyvinvointialueilta tarvitaan selviä linjauksia ottaa apteekit rokotuskumppaniksi, kirjoittaa Apteekkariliiton Tiina Koskenkorva. #apteekki #rokotus #sote apteekkari.fi/puheenvuorot/a…

Jaaha, ja taas mennään. Tasan 50% oppilaista tänään pois. Kahden kotoa kuittaus "koronaa", joten eiköhän se sitä ole muillakin. Ei tarttenut tänään kuvitella opiskeltavan mitään uutta asiaa, ei olisi ollut järkeä. Eikö sitä ilmahygieniaa voisi saada kuntoon?

Kun mistään ei saa leikata ja verojakaan ei saa korottaa, niin otan esimerkin leikkauksesta, joka on minusta paikallaan ja leikkaa itseltäni: Yritystuet 🧵

1. This is an excellent question. To understand how Covid-19 has become a taboo subject, there are a number of factors that must be considered. First, the dynamic that exists between governments, public health, the media, and healthcare professionals.

Jo ingressissä 3 virhettä. Covid ei ole flunssa eikä kausiluonteinen. Se myös aiheuttaa muita pitkäkestoisia sairauksia ja LongCovidia. Totta ainoastaan että koulujen alkaessa tartunnat lisääntyvät.