Suomen Metsämuseo Lusto

Tutustu uutiskirjeessämme rahoittamiimme viestintähankkeisiin, joilla metsätyötä ja -asiaa tuodaan näkyväksi. Löydät videosarjoja katseltavaksi ja podcastin kuunneltavaksi. Linkkejä voit vapaasti välittää eteenpäin vaikkapa alaa harkitseville tai henkilöille, joille työmme on tuiki tuntematonta. Lue uutiskirje: uutiskirje.mmsaatio.fi/archi…

Tiedätkö, miten ympäristökysymykset nousivat osaksi metsäpolitiikkaa ja metsäkeskustelua? Ensimmäinen luonnonsuojelulaki säädettiin 1923 ja ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938. Rion vuoden 1992 huippukokouksen jälkeen Suomessa uudistettiin metsälainsäädäntöä ja metsäsertifiointi tuli mukaan metsien hoitoon ja käyttöön. Metsissä on monenlaisia arvoja: taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia. Metsistä käytävä keskustelu tuo esille erilaisia näkemyksiä metsistä ja niiden merkityksestä. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/96-VdsLYOVQ?si=ZFUT…

Tiedätkö, miten Suomeen on syntynyt jokaistenoikeus? Metsien yksityisomistus, marjastus ja maaseutuyhteisön tarpeet loivat pohjan nykyisille jokaisenoikeuksille. Puolukka nousi 1800-luvulla ”metsien punaiseksi kullaksi” ja herätti kiistaa. Ilma Lindgren taisteli vapaiden marjanpoimintaoikeuksien puolesta aina korkeimmassa oikeudessa asti. Jokaisenoikeudet mahdollistavat metsien tarjoaman monipuolisen hyvinvoinnin kaikille suomalaisille. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/fivTMG9mP8c?si=7kz_…

Miksi suomalaiset ryhtyivät ojittamaan soita? Metsämuseo Lusto on Metsämiesten Säätiön rahoituksella tuottanut videoita lääkkeeksi metsäkeskustelun muistinmenetykseen. Soiden kuivatus mm. mahdollisti maatalouden laajentamisen ja väestön kasvun. Ojitetut suot lisäsivät metsien puuston määrää ja mahdollistivat puun käytön lisäämisen. Ojitustyöt myös työllistivät tuhansia. Ne olivat osa sotien jälkeistä yhteiskunnan jälleenrakentamista ja hyvinvointivaltion rakentamista. Katso video: youtube.com/watch?v=z9PTEXa9…

Tiedätkö, millainen merkitys metsillä oli talvi- ja jatkosodan huoltovarmuudessa? Polttopuulla pidettiin kodit lämpiminä sekä junat ja tehtaat käynnissä. Häkäpöntöt, puukengät ja mäntypihkasta tehdyt voiteluaineet korvasivat puuttuvia tuontitavaroita. Talkoot, työvelvollisuus ja naisten sekä lasten panos pitivät metsätöiden pyörät pyörimässä. Sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja sotakorvauksien maksussa metsien merkitys oli keskeinen. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/Uge9qmDu3XQ?si=8i0x…

Metsämiesten Säätiö luovutti Suomen Metsämuseo Lustolle standaarin kiitoksena pitkäjänteisestä yhteistyöstä sekä suomalaisen metsäkulttuurin ja metsäsuhteen erityispiirteiden esillä pitämisestä.

Tiedätkö, mikä oli metsän ja puun merkitys Suomen kehitykselle sota-ajan jälkeen? Sota-aikana puuta tarvittiin moneen tarkoitukseen esim. lämmitykseen ja rakentamiseen. Puolelle miljoonalle evakolle tarvittiin asunnot, jotka rakennettiin pitkälti puusta. Myös sotakorvauksien maksusta osa oli sahatavaraa. Maamme tarvitsi kipeästi vientituloja taloutensa nostamiseen ja siihen sahatavaran tuottaminen tarjosi hyvän mahdollisuuden. Euroopan jälleenrakentaminen tarvitsi puuta. Metsien tilan parantamiseksi lopetettiin harsintahakkuut ja siirryttiin alaharvennuksiin sekä avohakkuisiin. Metsäteitä alettiin tehdä ja soita ojittaa. Metsä tarjosi työtä, hyvinvoinnin lähteen ja siksi metsäteollisuuteen investoitiin. Puulla päästiin kiinni parempiin päiviin. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/CNP6sJZhK2A?si=iHDT…

Tiedätkö miten yksityismetsänomistus on syntynyt Suomeen? Syntyhistorian voit katsoa Metsämuseo Luston toteuttamalta ja Metsämiesten Säätiön rahoittamalta videolta. Maamme metsistä noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten omistuksessa ja metsänomistajia on noin 600 000. Metsänomistajat päättävät metsiensä käytöstä omien tavoitteidensa ja elämäntilanteidensa mukaan. Katso video: youtu.be/FYNBrGPKsQQ?si=dtdk…

Suomen Metsämuseo Luston savonlinnalaiselle tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvalle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. ”Reetta on asioihin paneutuva, niistä kiinnostuva ja aikaansaava tyyppi, joka saa helposti muutkin mukaansa tekemiseen. Hän innostuu, innostaa ja kannustaa kaikkia heittäytymään uusiin aiheisiin, näkökulmiin ja työtapoihin. Reetta on nopea. Hän hahmottaa asiat saman tien. Reetan projektit pysyvät käsissä, tuottavat tulosta ja valmistuvat ajallaan. Reetta on aito. Hän on läsnä joka tilanteessa. Reetalle on helppo tulla puhumaan, sillä hän on avoin, kuunteleva ja luotettava. Hän tukee ja kannustaa muita työn arjessa, omista työkiireistään huolimatta, ja muistaa antaa positiivista palautetta toisille. Reetta on rohkea. Hän uskaltaa rehdisti nostaa keskusteluun arkojakin aiheita. Reetta on huumorintajuinen ja yhteistyö hänen kanssaan on hauskaa. Reetta on se, joka purskahtaa ensimmäisenä nauruun, kun on sen hetki. Reetta on ehdottomasti työyhteisön hyvä tyyppi.” Lue koko tiedote: mmsaatio.fi/stipendit-ja-pal…