Ari Lindholm

Kuka olisi arvannut, että pienituloisin kymmenys saa vähemmän tulonsiirtoja kuin suurituloisin kymmenys?

Tässä on selitys, miksi pääoma kumuloituu Ruotsissa Suomea paremmin. Nämä ovat kaksi suurinta verotuksellista eroavaisuutta Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa veroja ei makseta lainkaan perinnöistä, lahjoista eikä listaamattomien osakkeiden luovutuksista, kun ne ovat käyttöomaisuudessa. Suomessa menee vastaavasti 20 % vero. Ei ihme, että Ruotsi vaurastuu, kotimaista riskirahoitusta on tarjolla ja omistamisen osaaminen kehittyy. Ruotsissa uudempi ja varttuneempi pääoma tekevät hyvää yhteistyötä ruokkien toinen toisiaan. Tämä näkyy yksityisten markkinapalveluiden parempana tuottavuuskehityksenä. Suomessa pitäisi päästä samaan. Ruotsin malli ei vain kumuloi pääomaa vaan tarjoaa sitä TKI-rahoitukseen sekä suoraan yliopistojen tutkimusrahoitukseen säätiöiden kautta. Suomessa juuri kukaan ei tunnista Ruotsin TKI-rahoituksen kytköstä perintö- ja lahjaveroon poistoon. Puhutaan vain julkisesta rahoituksesta, kun julkiset menot ovat jo valmiiksi tapissa. Hyvä puoli on, että olemme jo hyvin lähellä Ruotsin kaltaista toimintaympäristöä. Yhteisöveron alennus, ylimpien marginaaliverojen lasku, avainhenkilöiden lähdeverotus sekä optioiden verotus muodostavat paketin, joka on jo merkittävästi petrannut Suomen kilpailukykyä. Poistamalla vielä vain nämä kaksi eroavaisuutta, perintö- ja lahjavero sekä EVL 6b, saamme rakennettua Ruotsia vastaavan kasvuympäristön verotuksellisesti. Mikä parasta, Ruotsissa päätökset perintöveron poistosta vuonna 2004 tekivät SDP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Ymmärsivät, että samaan aikaan ei voi haluta menestyviä yrityksiä ja köyhiä yritysten omistajia. Hieno oivallus! Toivottavasti Suomessa päästään pian samaan ajattelutavan muutokseen.